Pitkin Tullisaaren monimuotoista rantaviivaa kasvaa runsaslukuisena rentukka. Joutsen viihtyy täällä hyvin sekä useat vesilinnut, joita en tunnista nimeltä. Käkeä en ole nähnyt, mutta kuullut kyllä silloin tällöin. Muutama vuosi sitten puiston puitten raivaamisen jälkeen linnustokanta tuntui hiljentyneen, ennen ne pitivät täällä melkoista konserttia. Palokärkeäkään en ole enää nähnyt täällä ja tikkojakin on vähemmän. Tässäpä tämänkertainen "luontoraporttini". Koulussa opin erottamaan uunilinnun ja peipposen ja rakastin kasvien keräämistä ja latinankielisten nimien opettelua, mutta siihen luontotuntemukseni rajoittuukin eivätkä kasvien nimet, ainakaan latinankieliset tahdo enää muistua mieleen.
Stitching keeps going - and scanner is back
5 years ago