Nepalinhanhikki kukkii

Nepalinhanhikki, Potentilla nepalensis, aloitti kukintansa 24. kesäkuuta.

Tämä nepalinhanhikki on viihtynyt vuodesta toiseen melko ahtaantuntuisessa kivenkolossa ja on levinnyt siitä jonkin verran. Olen siirrellyt sen uuden taimen kalliolle. Sanon kallioksi kivikkotarhani ympärillä olevaa kalliota.

Tässä on nepalinhanhikin kukka lähikuvassa, väritys on luonnossa jonkin verran voimakkaampi.

Kangasajuruoho

Kangasajuruohoni, Thymus serpyllum, väritys on voimakkaampi, kun sen kukinnot ovat avautumassa. Kukintonsa täysin avanneen kasvuston väritys on vaaleampi.
Olen odotellut muurahaissinisiipiä jo monta vuotta, mutta vielä ei ole niitä ainakaan näkynyt.


Kangasajuruoho, Thymus serpyllum, kasvaa runsaslukuisena kivikkotarhassani. Olen kasvattanut sen siemenistä. Siitä on hyvä leikata korkeaksi venähtänyt kasvusto varhain keväällä parin vuoden väliajoin. Joka kevät leikkaan myös sen edellisvuotiset kuivaneet kukintovarret.
Tämä kasvi ilahduttaa myös hienostuneella tuoksullaan.

Vuorineilikka

Vuorineilikassa, Dianthus gratianopolitanus, on harmahtavan vihreät varret ja lehdet. Se kukkii runsaasti ja melko kauan, kesäkuun lopulta elokuun alkupuolelle.

Ristipistokukka

Kuvailin keväällä erilaisia kukkivia hedelmäpuita, ja tämä on yksi niitten kukista toteutettuna ristipistoilla.
Kuvan leveys on 14 cm ja korkeus 9 cm, pohjakangas on 18 count aida.
Kehykset ovat mustaa puuta.

Harmio juhannusaamuna

Harmio, Berteroa incana, kasvaa luonnonvaraisena Yliskylässä ja Laajasalossa, Kaakkois-Helsingissä. Tämä kasvusto on vanhan Yliskylätalon pihalla.

Tässä kasvaa harmiota Laajasalon kirkon pihalla. Kasvin lehdet ovat harmahtavan vihreitä.

Tiuhaa Berteroa incanan kasvustoa Yliskylätalon pihalla.

Harmiota esiintyy runsaasti paikkakunnallani, Laajasalon ympäristössä. Se levisi kivikkotarhaanikin parista vaatimattomasta yksilöstä, joita olin varjellut. Se kukoisti runsaslukuisena ja voimakaskasvuisena muutaman vuoden, mutta on nyt kadonnut.

Alppitähti juhannusaattona

Euroopanalppitähti, Leontopodium alpinum, on tässä kuvattuna juhannusaattoaamuna 2007.

Kaikki kasvit ovat kauniita, mutta olen erityisesti kiintynyt alppitähteen. Se on kiitollinen kuvattava, ja voin käyttää sen kuvia ristipistotöitteni mallina.

Se on tuottanut paljon onnistumisen iloa viimeisten viiden vuoden aikana kukkiessaan runsaasti melkein koko kesän. Sen kukat ovat hyviä kuivakukiksi, jos vain raaskii leikellä niitä talteen.

On hyvin jännittävää seurata, selviävätkö nämä tänä keväänä hankitut yksilöt talven yli. Ajattelin ostaa vielä kaksi tainta, jos niitä on vielä saatavina taimikaupasta. Pitäisi istuttaa uudet taimet aivan kivikkotarhan yläharjanteelle kivien väliin, jossa on kuivaa ja melko vähän multaa, samoille paikoille, jossa edelliset taimet kasvoivat viitenä kesänä.

Rohtotädyke

Keväällä 2002 maanmuokkauksen yhteydessä rohtotädykettä, Veronica officialis, oli pari pienenpientä yksilöä, jotka säilytin, koska kasvi oli mielenkiintoinen ja minulle ennestään tuntematon.

Niinpä se lähti siitä hyvin leviämään ja kasvaa nyt tiiviinä mattona kaikkein ohutmultaisimmalla paikalla. Sillä on taipumusta rönsyilevien varsiensa avulla levittäytyä vähän liiaksikin, ja sitä saa jonkin verran kitkeä kasvuston reunamilta.

Sen sekä vihreät lehdet että vaaleat, lilahtavansiniset kukinnot ovat kauniita. Kasvusto toimii hyvin maanpeittokasvina. Se aloitti kukintansa tänä vuonna viikkoa ennen juhannusta.

Alppitähti sateen jälkeen

Euroopanalppitähden nuppuja sateen jälkeen.

Sateen kastelemia euroopanalppitähden kukkia.

Avautunut alppitähti

Tänä keväänä istuttamistani alppitähden, Leontopodium alpinum, taimista on tänään avautunut ensimmäinen kukka.
Se on niin tuore, ettei se ole vielä saanut valkeaa väritystään. Nuppuja on kohtalaisesti.

Minulla on ollut kahdesta eri taimimyymälästä hankittuja taimia. Ensimmäiset kestivät viisi vuotta ja olisivat vieläkin kasvussa, jos vain olisin antanut niille vähän vettä viime kesänä. Se taimimyymälä, josta edesmenneet hyvät taimet oli ostettu, muuttui Plantageniksi, josta sittemmin hankin lisää alppitähtiä, mutta ne eivät kestäneet kuin kaksi kesää. Olin todella pettynyt.

Voin vain toivoa, että uudet yksilöni jaksaisivat kasvaa ja kukkia kivikkotarhassani.

Mehitähtiä

Punertavan marmorimehitähden, Sempervivum marmoreum, tiivistä kasvua. Onkohan tämä nyt varmasti marmorimehitähti ? Sen nimisenä sen kuitenkin ostin melko kauan sitten. Ettei vain olisi seittimehitähti.

Vihdoinkin, viiden vuoden odottelun jälkeen kattomehitähteni, Sempervivum tectorum, ovat alkaneet kasvaa isommiksi. Viime kesän kuivuus taisi tehdä niille terää.
Saapa nähdä, tekevätkö ne lainkaan kukkia.
Oikeassa reunassa punertaa marmorimehitähti, Sempervivum marmoreum.

Kukkiva alppiasteri

Aster alpinus 'Dunkle schöne' on selviytynyt paksumultaisemmassa paikassa. Ohutmultaisissa paikoissa kasvaneet ovat lähes kokonaan kadonneet.

Kesälevisia

Kesälevisia, Lewisia cotyledon, on kasvattanut kaksi kukkavanaa ja avannut ensimmäiset kukkansa. Se on ollut ensimmäisiä kasvejani kivikkotarhassa vuodesta 2002 lähtien.
Sen menestyminen on ollut vähän kiikun kaakun, ja olen siirrellyt sitä paikasta toiseen siinä toivossa, että se alkaisi viihtyä. Se ei ole lähtenyt leviämään, mutta on kuitenkin hengissä. Sitä ei kuiva ja ankea edelliskesä tuntunut haittaavan. Se kasvaa parin ison kiven välissä, jossa sillä on vain vähän multaa. Kosteutta ei pääse kertymään sen juuristoon ja kasvualusta pysyy aina kuivana.
Laitan uuden kuvan siitä, kun se on avannut nuppunsa.

Nyt myöhemmin juhannusaattona vaikuttaisi siltä, että sateinen alkukesä ei ole ollut eduksi kukintojen kehittymiselle ainakaan toistaiseksi. Nuput eivät ole paljoa auenneet ja kukat ovat kärsineet hieman sateesta.

Kivikkosuopayrtti

Tässä otoksessa kuvan varjoisammissa kohdissa kukkien väri on melko luonnonmukainen.

Kivikkosuopayrtti

Kivikkosuopayrtti, Saponaria ocymoides, kukkii kesäkuun alusta. Olen sen kasvattanut siemenestä 2003. Sen kukat ovat pieniä, niitä on runsaasti ja ne ovat voimakkaan vaaleanpunaiset. Yritän saada huomenna paremmanvärisen kuvan erilaisessa valossa.

Alppiasteri

Kuvassa on Aster alpinus 'Dunkle schöne' -lajikkeen nuppuja kivikkotarhassani 5. kesäkuuta. Tämä melko tumman sinivioletti lajike kasvaa vähän paksumultaisemmassa paikassa ja tuntuu menestyvän siinä mainiosti.
Lajikkeet 'Pinkie' ja 'Happy end', jotka ovat vaaleanpunaisia, pitäisi siirtää myös paksumultaisemmalle kasvupaikalle, sillä niiden kasvu on hieman taantunut.

Sammalleimu

Vaalea sinivioletti lajike on Phlox subulata 'G.F.Wilson' ja punertavan violetti lajike on 'Purple beauty'.
Vasemmassa alakulmassa kasvaa sinisenä tarharistikkiä, Aubrieta cultorum.

Kääpiöverikurjenpolvi

Kääpiöverikurjenpolvi, Geranium sangineum nanum, aloitti kukinnan 29. toukokuuta. Se kukat ovat voimakkaan heleät, vähän lilahtavan punaiset. Kamerani ei oikein suostu tallentamaan tätä kaunista punaista väriä luonnonmukaisesti, jossa kukkien väritys on voimakkaampi.

Saniainen

Voisiko joku kertoa minulle, mikä tämä saniainen on nimeltään.
Raivatessani kivikkotarhaa vuonna 2002 jätin siinä luontaisesti kasvaneet kauniit saniaiset alkuperäisille kasvupaikoilleen. Niitä on nyt kahdeksan kappaletta ja ne luovat perusilmeen kivikon kasvustolle.

Mäkitervakko

Näitä kukkii muutama yksilö harvakseltaan kivikkotarhassani.

Mäkitervakkoa kuvatessani havaitsin, että keväällä istuttamani Euroopan alppitähden taimet ovat nupulla. Hyvä, että hankin nämä taimet, sillä entiset monivuotiset ja erityisen kauniit yksilöni näyttävät menehtyneen viime kesän kuivuudessa, ikävä kyllä.

Tarhakalliokielo

Tarhakalliokielo, Polygonatum x hybridum, on vahvistunut sateisena loppukeväänä ja puhjennut kukkaan juuri kesän alkaessa.
Se kasvaa pienellä alueella, joka pitää kosteutta vähän paremmin kuin kivikkotarhani muilta osin.