Olen nauttinut viime aikoina täysin siemauksin syksyn väreistä ja raikkaasta ilmasta Tullisaaressa. Kuvasin näitä pensaita siellä äskettäin. Ne olivat täynnä mustia marjoja.
Laajasalon koulun puistossa kukkivat mitä moninaisimmat puulajit. Siellä on runsaasti erilaisia koristeomena- ja kirsikkapuita sekä pihlajia. Kukkien loisto on melko hetkellistä. Kauneimmillaan se on mielestäni varhaisen aamuauringon valossa, jolloin nurmikon väreissä löytyy monenmoisia hienoja vihreitä vivahteita. Uusia taimiakin on jopa istutettu täydennykseksi.
Nyt vaikuttaisi siltä, että joulukuun näyttelyyn valmistautuminen vie niin paljon aikaa, että en tiedä, miten paljon ehdin kuvailla tänä kesänä.
Vilkkaan tienristeyksen varrella Laajasalon keskustassa kukkivat nämä punaiset tulppaanit.
Tässä kukkaloistoa kauneimmillaan Tullisaaren puistossa Aino Actén huvilan pihalla.
Niinikään samasta paikasta tähdenmuotoinen kukkapenkki.
Sateen kastelemia tulppaaneita Tullisaaren puistossa.
Yliskylätalon kukkapenkissä kukkivat nämä tulppaanit. 
Olin pukeutunut kauppamatkaa varten ja kurkistaessani ikkunasta ulos näin ihanan väristä jäkälää kalliolla. Ajattelin käydä heti ottamassa pari kuvaa syksyisestä näkymästäni ennen kuin menisin kauppaan, koska sää oli sopivan pilvinen ja vähän hämärä.
Nämä pienet keto-orvokit ovat kukkineet kalliolla koko kesän.
Rosa glauca, punalehtiruusu kuvattuna tänään kalliolla, jossa kivikkotarhani sijaitsee.
Kukkivaa punalehtiruusupensasta kuvattuna kesäkuun puolessavälissä.
Harmio, Berteroa incana, kasvaa luonnonvaraisena Yliskylässä ja Laajasalossa, Kaakkois-Helsingissä. Tämä kasvusto on vanhan Yliskylätalon pihalla.
Tässä kasvaa harmiota Laajasalon kirkon pihalla. Kasvin lehdet ovat harmahtavan vihreitä.
Tiuhaa Berteroa incanan kasvustoa Yliskylätalon pihalla.
Harmiota esiintyy runsaasti paikkakunnallani, Laajasalon ympäristössä. Se levisi kivikkotarhaanikin parista vaatimattomasta yksilöstä, joita olin varjellut. Se kukoisti runsaslukuisena ja voimakaskasvuisena muutaman vuoden, mutta on nyt kadonnut.
Helsingin Tullisaaren varjoisalla rannalla rentukat ovat kääntäneet kasvonsa valoon ja merelle päin.
Polygonatum odoratum, kalliokielo, kasvaa luonnonvaraisena kivikkotarhani vieressä.
Perkasin pari vuotta sitten kivikkotarhastani ränsistyneet keto-orvokit ja siirsin ne juurineen viereen kalliolle. Viime kesänä paikalla ei näkynyt kuin rikkaruohoa, mutta tänä keväänä ovat orvokit ilmestyneet juuri sille alueelle, johon niitä kylvin.
*click*
