Norjalainen kirjoneule

Malli on norjalaista Peer Gynt -mallistoa. Ohjeen ja tarvikkeet hankin Menitasta. Langaksi valitsin Sandnesin Smart 100 % villalangan, jossa oli kauniit värit. Tumman harmaalta näyttävä väri on todellisuudessa tumman vihreää.

Kerroksen takana

Aamuvalaistuksessa

Kirjoneuletta ja ristipisto-ohjeita

On vierähtänyt aikaa viimekertaisesta blogin päivityksestä. Noin viikon päivät ovat kuluneet pakertaessa norjalaisneuletta, kirjoneulevillapuseroa eräälle tärkeälle henkilölle.
Ensimmäinen istunto venähti yli kolmekymmentuntiseksi ja ranne kipeytyi. Jatkoin vain kykenemättä lopettaa ja ranteesta kuului napsahdus, ja se kipeytyi vielä pahemmin.

Kun on jokin uusi ja mielenkiintoinen käsityö, ei malttaisi nukkua ja levätä lainkaan. Vasta vatsataudin puhkeaminen sai minut lepuuttamaan myös rannettani ja nyt se onkin jo kunnossa. Vatsataudin oireista selvisi nopeasti, mutta taudin aiheuttama väsymys ja keskittymiskyvyttömyys on vaivannut vähän pidempään.

Pari ristipistotyötä odottavat kuvaamista. Tarkoitus olisi saada niistä ohjeet myyntiin. Ohjeista olen jo printannut koekappaleet uudella Canonin monitoimilaitteella. Oli pakko hankkia uusi, kun edellinen ei enää suostunut toimimaan.

Villaneuleesta ei puutu enää paljoa. Pääntien neulomista varten pitää vielä ottaa mitat. Laitan puserosta kuvan, kunhan ensin saan otettua mitat, jonka jälkeen sen pitäisi valmistua melko nopeasti.
Kutominen on ollut hauskaa, kun työ etenee monta kertaa nopeammin kuin ristipisto.

Lintu maisemassa, noin 1974

Kellarivarasto tuli pengottua juurta jaksain, mutten löytänyt sieltä kirjontakansiotani. Se on valitettavasti ajan saatossa ajautunut jonnekin muualle.

Siististi lajiteltujen rojujen seasta otin mukaani melko paljon ompelulankaa sekä tämän pienen, vähän hippivaikutteisen kuvan linnusta maisemassa. Olen sen kirjonut noin vuonna 1974.
Muistan vielä hyvin, miten vähättelin tätä aikaansaannostani, kun en keksinyt sille käyttöä enkä tiennyt, miten sen viimeistelisin.

Tämä pieni työ on ommeltu laakapistoin yhdellä muliinilangan säikeellä. Sen mitat ovat 8,5 cm x 9,5 cm.

Mutta sain tänään kirjastosta uuden idolini Jill Nordfors Clarkin teoksen: Needle lace, Techniques & Inspiration. Siinä esitellyt hienot työt vähän lamaannuttivat minua ja otin esille työni "Linnut", josta ajattelin katsoa mallia samplerini pistopintojen täyttämiseen.

Kuivatut kukat

Talven yli pihalla kuivahtaneita kamtsatkanmaksaruohon kukintoja. Ne ovat pieniä ja melko hauraitakin, mutta mielestäni sopivia koristeeksi kranssiin tai kuivakukka-asetelmaan. Kokeilen niiden värjäämistä jollakin esim. spraymaalilla tai annan ne sellaisenaan kokeneemmalle koristeidentekijälle. Näitä tuli aika monta nipullista viime kesän satoa.

Norsu

Käsin vuorikankaalle aplikoitu norsu. Kehys aukotettu ompelemalla kaksinkertainen ruutupaperi.

Ikkunan kulmassa oli huurua, joka muodosti tämännäköisen norsun hahmon. Oli pakko tehdä se kankaalle, joskus 1993. Klikkaa kuva isommaksi, näet pykäpistot.

Sateenkaari

Tämä on ikkunakoriste, joka on ommeltu käsin vuorikangaskappaleista. Neliöt on kiinnitetty toisiinsa katesaumoin ja reunat on kapeasti päärmätty. Tämä työ on ommeltu 1993.

Linnut, The Birds, 1977

Löysin tämän ommellun pitsin tekniikalla toteutetun työn, josta aiemmin mainitsin. Sillä ei ole tähän asti ollut nimeä. Se on tehty ompelemalla ohuella tiiviskierteisellä virkkauslangalla.

Kuva-aiheen ääriviivat on kopioitu japanilaisesta ympyrän muotoon sommitellusta ääriviivapiirroksesta. Pinnat on täytetty erilaisin ompelein ja värein.

Ommeltu pitsi

Alunperin minun oli tarkoitus aloitella ommellun pitsin tekniikan kokeilua. Siinä kiinnitetään tukilangat ommellen vahatulle sitkeälle paperille ja kuvioita aletaan täyttää erilaisin pistoin.
En tiennyt, mistä olisin saanut tätä vahapaperia, enkä tullut ottaneeksi selville, mistä sitä saisi.

Asioidessani askarteluliike Sinooperissa, löysin sieltä pienen ristipistotyön, jonka ostin itselleni. Sain työni vähitellen ommeltua valmiiksi ja ihastuin työvaiheitten aikana tekniikan suomiin mahdollisuuksiin käyttää värejä ja luoda muotoja ja vaikutelmia.
Ostin Sinooperista vielä kaksi melko suuritöistä käsityötä, joskaan en oikein uskonut, että saisin ne ommeltua. Työt valmistuivat kuitenkin ajallaan sinnikkäästi yrittämällä. Itse asiassa en saanut niitä käsistäni, ennenkuin ne olivat valmiita.
Tästä alkoi mieltymykseni ristipistotekniikkaan ja sen suomiin mahdollisuuksiin.

Lukuisia itse suunniteltuja ristipistokuvia tehtyäni, mielessäni on jälleen käväissyt ommellun pitsin tekniikka. Uuteen tekniikkaan sisällepääsemiseen kuluu paljon aikaa, enkä nyt ainakaan vuoteen aio kokeilla sitä.
Hyllygallerian täyttämiseen kun menee seuraava vuosi.