Kuvaa on nyt pakerrettu viisi päivää, ja tässä puoliskossa on työtä vielä loppuillaksi. Jos klikkaat kuvaa isommaksi, ompelemattomat kohdat erottuvat valkoisina ruutuina.Ison ruokapöydän ääreen ei mahdu aterioimaan enää kuin yksi kerrallaan.
Aina ei pingottaminen onnistu niin tasaisesti kuin toivoisi. Se johtuu puisista kehyksistä, joitten kiristyslujuus vaihtelee eri kohdissa.
Pientä edistystä on tapahtunut tänä aamuna, ompelin lisää vihreitä sävyjä. Iltapäivällä huonelämpötila on 33 astetta. Työt etenevät verkalleen, kun on niin kuuma, ja vähän mielikin ollut maassa, mutta kaikki yrittävät rohkaista ja piristää ja kyllähän se auttaa palautumaan. Eräs kiinalais-suomalainen naapurini, säveltäjä ja pianisti, toi minulle tänään lahjaksi aidon kiinalaisen käsinmaalatun viuhkan. Se on tummaa lakattua puuta ja paperia ja isokokoinen, mutta seinilläni on paljon tilaa sille. Hän on usein tuonut minulle jotain kaunista palattuaan joskus vuodenkin kestäneiltä Kiinanmatkoiltaan Suomeen. Hän jaksaa aina ilahduttaa minua valoisalla luonteellaan, kohteliaisuudella ja hymyllään.
