Lumi peittää alleen kivikkotarhan ja suojelee kasveja pakkaselta, jos mitään suojeltavaa on enää viimevuotisen kuivan kesän jäljiltä.
Ainakin kamtsatkanmaksaruohon pitäisi olla hengissä, kun se on niin sitkeä ja sopeutuva. Se on kasvanut karulla paikallaan niin hyvin, että olen jakanut taimia useasti ja antanut niitä pois tai siirtänyt toiseen paikkaan. Se on kiitollinen ja helppo kasvi, joka menestyy varmasti ja kukkii runsaasti kauniin keltaisin kukin. Täytyy muistaa kuvata ensi kesänä.
Viime kesänä en ollut vielä tottunut käyttämään uutta kameraani ja muutenkaan en oikein ehtinyt kasvimaalle, joten minulla ei ole montaa kuvaa tarjolla. Täytyy taas ensi kesänä ottaa kivikkotarha huomion kohteeksi. Joudun varmasti istuttamaan sinne uusia kasveja ja sen teenkin, jos vain on rahaa ostaa taimia. Käsityötarvikkeet ja kehystys kun syövät kaikki varani.
Tarvitsen tulevana kesänä uusia lähikuvia kasveistani seuraavia töitäni varten. Toivottavasti ei tarvitse mennä kuvaamaan kukkia taimitarhoihin, sillä parhaimmillaan kukat ovat edukseen omalla kasvupaikallaan, omassa kasvuympäristössään.
Kasvit ovat olleet minulle kaikkein läheisin lähtökohta ja kohde kuvilleni.
Toinen sitkeä sinnittelijä on siperiankurjenmiekka, jota minulla myös on ollut alusta asti. Siperiankurjenmiekan kasvualustalle kertyy joskus sadekausina vettä ja märkyyttä, jossa se kuivuuden ohella menestyy mainiosti.
Näinkin pienellä kasvualalla on kivikkotarhassani hyvin erilaisia kasvuolosuhteita tarjolla erilaisille kasveille.
Suunnittelen jo heti lumen sulettua leikkaavani kangasajuruohon maan tasalle, jotta se kasvattaisi tuoreet versot. Täytyy varoa lihomasta enempää, jotta maastossa pystyy kumartelemaan ja kykkimään, leikkelemään, kuopsuttelemaan ja kitkemään.
Maanpeittokasvikseni olen antanut levitä rohtotädykkeen, Veronica officinalis, ohutmultaisimmille paikoille kivipolun varteen. Sitä kasvoi alunperin luonnonmukaisena vain kaksi tainta ja nyt se tahtoo valloittaa koko kasvualan. Se kukkii vaaleanliloin hennoin kukkatertuin ja siinä on maatapitkin suikertavat varret, joissa on kauniit vaaleanvihreät lehdet.
Heti lumen sulettua puhkeavat ensimmäiset sipulikasvit, kevätkurjenmiekat, Iris botanical harmony, violetein kukin. Se on hyvin matala kurjenmiekkalajike.
Täytyykin sitten vain osata nauttia ilahduttavista suojateistani ja arvostaa näitä luonnon ihmeellisiä antimia, kun jo pian niiden puhkeaminen koittaa.
Stitching keeps going
2 years ago
No comments:
Post a Comment