Kattila saisi olla isompikin, mutta siihen mahtuu tarvitsemani pienehkö erä kangasmateriaalia ja noin neljä litraa väriliuosta. Violetin väripakkauksen ohjeen mukaan väriliuosta tulisi kuusi litraa. Toisessa pakkauksessa on kaksi pienempää pussia värijauhetta.
Kangas pitää vielä ensin saada pestyä, jotta siitä liukenevat viimeistelyaineet irtoavat pois.
Kankaan värjääminen tuntuu vähän sotkuiselta puuhalta näin kotioloissa sekä melko vaivalloiseltakin. Mutta olen edennyt valmisteluissa jo näin pitkälle, ettei enää kannata luovuttaa. Sitäpaitsi en mistään löytäisi parempaa vaihtoehtoa pitsiharjoitukseni taustakankaaksi, ainakin uskon niin. Jos onnistun tässä taustamateriaalissa, se innostaa jatkamaan pitsikokeiluja myöhemminkin.

Pari viikkoa on kulunut melko paljon Flickriin tutustuen. Aloin jo huolestua, kun ristipistotyöni ei edistynyt laisinkaan ja olen tätä samaa työtä tehnyt jo vuoden alusta lähtien. Näyttäisi siltä, etten ehdi saada valmiiksi kaikkia niitä töitä, jotka olin suunnitellut Herttoniemen näyttelyä varten joulukuussa.

Tietokoneen ääressä istumista pitää rajoittaa ja jatkaa ompelutöitä entiseen malliin.

Mitenkäs näitä käytetään ?

Pääsinpäs vihdoin tänään tekemään hankintoja pitkästä aikaa hyvin nukutun yön jälkeen. Aloin jo tutkiskella värjäysohjetta. Pitääköhän tämä pellavakangas pestä ennen värjäystä ? Jos sen pesee, sen pitäisi antaa sitten kuivua, koska taittelen kankaan ennen värjäystä, jotta saisin siihen erilaisia sävyjä. Viimeksi olen nuorena tyttönä värjännyt verhot solmuvärjäystekniikalla tai jollain sen tapaisella.

Mahdollisimman vähällä juoksemisella kaupoista toiseen yritin selvitä ostosmatkastani. Tutusta ja turvallisesta Teesistä löytyivät tämä sinkilänaulain ja siihen sopivia niittejä. Kumihanskat ja värit löytyivät tarjoustalosta,sekä erityisesti toivomaani violettia kangasväriä.

Kirpputorilta löysin kattilan, josta riipaistiin peräti kahdeksan euroa, vaikka yritin tinkiä hinnasta ! Olin kuvitellut saavani kattilan kirpputorilta kolmella eurolla. Ostokseni tulivat maksamaan melko paljon, joten toivottavasti niillä on käyttöä pitkäksi aikaa ja moneen tarkoitukseen.

Loppupäivä menikin lepäillessä ja tiskivuoren purkamisessa vähitellen, jotta saisin työskentelytilaa värjäyskokeiluilleni.

Tarvikkeita

Näistä puukalikoista pitäisi koota kehys, josta tulee noin A4-kokoinen.
Alla oleva ruskea kangas on kehystysliikkeestä ostettua pellavakangasta. Se olisi tarkoitus värjätä vähän epätasaiseksi liilaksi.
Minulla ei ole värjäyskattilaa, ellen löydä sellaista kirpputorilta. Jos en onnistu saamaan kattilaa, täytyy värjätä elintarvikeväreillä. Mutta mitenkähän hyvin niillä värjätty kangas pitää värinsä ajan saatossa ?

Miten saan kankaan pingotettua kehykseen riittävän napakasti ? Täytyy hankkia rautakaupasta tähän tarkoitukseen sopiva nitoja. Olisihan sillä sitten myöhemminkin käyttöä. Pingottaminen on varmaankin kaikkein hankalin vaihe.

Viimeistelyä

Työ irroitetaan huolellisesti alustaltaan purkamalla nurjalta puolelta harsinpistot.

Jos on jäänyt irrallisia langanpätkiä, ne täytyy päätellä. Tässä työssäni en saanut paksua kanavaneulaa enää pujotettua ompeleiden alle, joten kiinnitin lankojen päät ompelulangalla nurjalle ompelemalla.
Kaikki langanpäät voi myös päätellä työn edetessä pikku niksillä, jolloin niitä ei jää työhön.
Lopuksi täytyy vielä hyvin tarkasti leikata pienet törröttävät langanpäät aivan ompeleiden läheltä, jotta työstä tulee siisti.

Aion ehkä vielä kiinnittää nuppineuloin pitsin oikea puoli alaspäin pehmeälle alustalle ja silittää sen varovasti kostean liinan läpi. Saatan käyttää viimeistelyssä myös hieman tärkkiä.

Toivon, että löytäisin jostakin kehystystarvikeliikkeestä valmiin puisen kehikon, jonka ympärille kiinnittäisin tukevan taustakankaan.
Sopiva taustakangaskin pitäisi vielä löytää. Ajattelin siihen ehkä pellavataustaa, joko yksiväristä tai käsinvärjättyä, jos vaikka Violariumin valiokoimista löytyisi.

Kiinnittäisin sitten pitsin reunoistaan pienin pistoin pingotetulle kankaalle.

Työni oli kooltaan juuri sopiva harjoitukseksi, ja siitä saa kuitenkin jo pienen taulun. Isompikokoisen työn kokoaminen ja piteleminen vaatii hieman enemmän totuttelua.

Jos kuultokangasta ei ole käytettävissä, olen käsityöalojen ammattitaholta kuullut, että pitsiä on onnistuneesti kokeiltu ompelemalla erilaisille muoveille, esim. piirtoheitinkalvolle tai kansiotaskujen muovipinnalle.
Itse olen vannoutunut aidon kuultokankaan käyttäjä. Sen päälle on ihanaa koota pitsiä.

Onni piilee kokeilemisen ja tekemisen ilossa.

Pistopinnat ja ääriviivat, The spaces filled and the outlinings covered

Pinnat on täytetty ja tukilangat on päällystetty.

Valoa vasten.


Ja vielä vähän erisävyisenä.

Pistopintaa, Filled spaces

Pykäpistoja, Blanket stitches

Pykäpistoja ja aivipistoja, Blanket stitches and overstitching

Keskeneräinen työ valoa vasten, The work in progress against the lamplight

Ääriviivat, Outlining

Tukikangaskappaleet on harsittu kuultokankaan alle.

Virkkauslanka on kiinnitetty kaksinkertaisena kuultokankaan pinnalle samanvärisellä ompelulangalla ompelemalla kaikkien kankaitten läpi kuvion ääriviivoja seuraten pienin poikittaisin harsinpistoin.
Risteyskohdissa virkkauslangat sidotaan toisiinsa niin, ettei ääriviivoihin jää aukkoja.

Cotton fabric layers are basted under the tracing cloth.

Two cords of crocheting thread are tacked on the tracing cloth, through all fabric layers using yellow sewing thread.

Crocheting thread is bounded together in intersections, there shall not be left any breaks between the outlining cords.

Peilikuvan jäljentäminen, The Mirror image

Suunnitellun kuvan peilikuva on piirretty tussilla läpi kuultokankaan nurjalle puolelle.
Olen myös leikannut neljä kappaletta valkaisematonta lakanakangasta, jotka harsitaan tueksi kuultokankaan alle.
En tarkalleen tiedä, miten monta kerrosta tukikangasta pitäisi olla, mutta kokeilen nyt neljällä, joiden läpi neula kulkee hyvin.

Kuva-aiheen koko on 13,5 cm x 19,5 cm.

The mirror image has been copyed on the reverse side of tracing cloth.

I've also cut four pieces cotton cloth, which will be basted under the tracing cloth to support the work.

I'm not sure, how many levels cotton cloth there should be, but I try with four. I think the needle should go well through the levels.

The size of the motif is 13,3 cm x 19,5 cm.

A bird and a book

I didn't find my old embroidery directions in my basement storage and I was dissapointed.
But I took along a lot of sewing thread and this multicoloured bird, a very old little needlework of mine.

Later on yesterday I got from library the book of my new idol, Jill Nordfors Clark: Needle lace, Techniques and Inspiration and I felt me more optimistic again.
It's consoling to keep in my mind that I don't need to create an extraordinary artwork now. I'm trying to make a simple sampler.
To see such incredible works presenting in this book can be very inspiring or it can lead you to some kind of depression or insuperable barrier. To me both happened.

After sleeping couple of hours my mind became curious again and ready for an adventure.

Lintu maisemassa, noin 1974

Kellarivarasto tuli pengottua juurta jaksain, mutten löytänyt sieltä kirjontakansiotani. Se on valitettavasti ajan saatossa ajautunut jonnekin muualle.

Siististi lajiteltujen rojujen seasta otin mukaani melko paljon ompelulankaa sekä tämän pienen, vähän hippivaikutteisen kuvan linnusta maisemassa. Olen sen kirjonut noin vuonna 1974.
Muistan vielä hyvin, miten vähättelin tätä aikaansaannostani, kun en keksinyt sille käyttöä enkä tiennyt, miten sen viimeistelisin.

Tämä pieni työ on ommeltu laakapistoin yhdellä muliinilangan säikeellä. Sen mitat ovat 8,5 cm x 9,5 cm.

Mutta sain tänään kirjastosta uuden idolini Jill Nordfors Clarkin teoksen: Needle lace, Techniques & Inspiration. Siinä esitellyt hienot työt vähän lamaannuttivat minua ja otin esille työni "Linnut", josta ajattelin katsoa mallia samplerini pistopintojen täyttämiseen.

Starting Needle lace

This is my first Needle lace excercise since about 32 years. My principal purpose is only to share my adventures with someone who might be interested in Needle lace in Finland. This technique is much more known in many other Countries all over the world.
I'm trying to create a very simple sampler by using Manuela No 5 cotton crocheting and tatting thread and only one colour. For this work I choosed beautiful yellow coloured thread. Manuela's colourmap has deep and quiet colours and I like them a lot.

Mostly I spend my time doing Cross stitch many hours every day. I have several plans for new works in the future, but time to time I'm going to progress my new interest, the Needle lace.

I hope I'll find books dealing with the Needle lace later. Next I have to find in my storage some old directions how to do Needle lace.

Kulkija se tietää...

...kulkija se sietää, luonnonoikut nuo. Vasemmalla on haparoiva, originaali sommitelma sampleriani varten. Itsekin voin nähdä sen joko heikkona tai sitten vähän vahvempana esityksenä. Tällainen kuva kuitenkin ensimmäisenä piirtyi näytölle ja se saa nyt vaatimattomasti edustaa ensimmäistä sampleriani.

Kuva-aihe piirretään kuulto-kankaalle, sen nurjalle puolelle. Sitä varten tein kuvastani peilikuvan Paint Shop Pro XI-kuvankäsittelyohjelmallani

- oikealla on sommitelman peilikuva. Näin se kai menee, yrityksen ja erehdyksen kautta seurataan tilannetta.

Kun kuvio on piirretty kuultokankaalle, kiinnitetään sen alle

tueksi muutama kerros esimerkiksi puuvillaista vaaleaa kangasta, jonka läpi neula kulkee sujuvasti.

Kuultokangas, Tracing cloth

Kuultokangas on liukaspintainen, ohut, jäykkä ja läpikuultava kangas. Ommeltu pitsi rakennetaan sen päälle ommellen, josta se sitten työn valmistuttua irroitetaan.

Tilasin Englannista kaksi metriä tätä kangasta ja sen hinnaksi tuli lähetyskuluineen 68,00 €.

Mutta kangas oli juuri sellaista, jota hamassa muinaisuudessakin käytin pitsin ompelun tukikankaana ja vieläpä juuri oikean väristä.

Kankaan toimittaja on pitsimateriaalien erikoisliike. Sellaisesta sitä kannattaa tilatakin, sillä tilasin kuultokangasta myös Yhdysvalloista myöskin Tracing cloth-nimellä, mutta sain aivan toisenlaista, hyvin ohutta, hinnaltaan paljon huokeampaa kuultokangasta. Senkin pinta on liukas ja se on jäykähkö materiaali, ja voisin kuvitella, että sitä saattaisi voida käyttää hyvin ohuen ommellun pitsin tukikankaana, mutta en suosittele sitä hankittavaksi, mutta saatan joskus tulevaisuudessa kokeilla sen soveltuvuutta ohuen pitsin valmistuksessa.

Nyt suunnitelmissani on kuitenkin pitkäksi aikaa eteenpäin töiden toteuttaminen karkeahkolla materiaalilla, ohuehkolla, tiiviskierteisellä puuvillaisella virkkauslangalla.

Seuraava askel kulkeutuu kellarivarastoon, jossa minulla on kaiken rojun aivan takimmaisessa sopukassa opiskeluajoiltani peräisin olevat vanhat kansiot, joista löytyy työohjeita erilaisiin kirjontatapoihin. Nämä täytyisi saada raivatuksi esille.

Aion edetä pitsitekniikassa vähän kerrallaan ja päätoimisesti jatkan vielä ristipistoa, jonka parissa menee aikaa vielä marras-joulukuun loppuun.

Minne viiva kuljettaa

Yritän työstää viivaa mielessäni. En saa siihen lennokkuutta enkä nopeutta ja se kulkee vain harhaan. Neulan suihkimista olen harjoitellut niin paljon, että se luonnistuu, tosin vain ainakin ristipistossa, mutta piirto on kadoksissa. Ajattelin koota pienen samplerin totutusta suorakulmioasettelusta vapaaseen muotoon. Syntyi tosi pelkistetty kuva, jossa ei ainakaan ole mitään liikaa. Mutta kuva ei ole myöskään elävä, se on lattea ja jäykkä.

Lääkkeiden vaikutus näkyy ja tuntuu, ehkä myös iän. Mutta minulla on lupa käyttää tämä luonnos samplerini runkona, ommellun pitsin. Surullista, mutta aion katsoa, lähteekö kuva yhtään elämään, kun sen pinnat täyttyvät pistoista.

Löysin ihanaa virkkaus- ja käpyilypitsilankaa Menitasta. Lanka on Manuelaa No 5, ja vaikuttaa juuri sopivan tiiviskierteiseltä tarkoitukseeni. Ai niin, täytyy varmaan laittaa teille kuva tästä ihanasta lankakerästä ! Väriskaala kaupan hyllykössä oli rauhallisen kaunis ja syvä. Tosin siitä puuttuivat alati kaipaamani sinivihreät. Lankakerien kuvaaminen, jotta saisin värikartan, unohtui. Ensi kerralla sitten.

Minun täytyy tehdä valinta psykoottisuuden tai jäykän viivan välillä. Eikä ole muuta mahdollisuutta kuin valita jäykkä viiva. Niin surullista, mutta olen silti onnellinen.

Blue and Turquoise Colours

My new acquaintanceship Flickr has started to influence my life. I saw a wonderful dream of a new home, where I had to meet challenges how to be able to live there. But the colours and materials in my dream were so impressive that I can feel me very Happy today.To see all other peoples works gives me more inspirations to continue my own work too. It wakes me up a bit and probably helps me to find again something what I've thought I had lost.

Korallikaktus, Rhipsalis pilocarpa

Piti vähän hakea sen latinalaista nimeä, kun oli päässyt unohtumaan. Tämä on aika hauskannäköinen kasvi ja melko vaatimaton. Se on yksi muutamasta noin sadasta huonekasvista, joka minulla on vielä jäljellä.

Se on viihtynyt samassa ruukussa monta vuotta, kun en ole tiennyt miten sen istuttaisin uuteen multaan vahingoittamatta kasvia. Mutta tänä keväänä yritän saada sen istutettua uudelleen.

Alppitähti 9

Alppitähti-sarjan yhdeksäs kuva valmistui joulukuun viimeisenä päivänä.
Kuva-aiheen koko on 17,5 cm x 12,5 cm. Paspassa on hyvin vaalea kaunis vihreä sävy, jota en osaa kuvailla, ja joka ei oikein näy tässä kuvassa. Itse kehys, joka on kapea, on valkoinen.

Alocasia indica, monivuotinen ystävä

Alocasia indica eli juurakkovehka on ollut yksi suosituimpia katsottuja kohteitani, että laitoin sille oman Labelin, eli oikeanpuoleisesta palkista löytyy tämä kasvi.

Mukavaa, että kiinnostusta on riittänyt !

Se raukka on taas koko talven saanut olla tosi niukalla kastelulla, kun aika viuhoo niin nopeasti eteenpäin, että kasteluvälit venähtävät.

Nyt ajattelin pelastaa kasvini merkkaamalla kastelupäivän kalenteriini, jotta se saisi vettä kerran viikossa näin talviaikaan.